miskunna
sagnorðþágufall
sýna (e-m) miskunn
miskunna þú mér, drottinn
miskunna sig yfir <hana>
hjálpa henni (af miskunn sinni)
Framsöguháttur
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunna
miskunnaði
2.p.
miskunnar
miskunnaðir
3.p.
miskunnar
miskunnaði
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnum
miskunnuðum
2.p.
miskunnið
miskunnuðuð
3.p.
miskunna
miskunnuðu
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnast
miskunnaðist
2.p.
miskunnast
miskunnaðist
3.p.
miskunnast
miskunnaðist
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnumst
miskunnuðumst
2.p.
miskunnist
miskunnuðust
3.p.
miskunnast
miskunnuðust
Viðtengingarháttur
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunni
miskunnaði
2.p.
miskunnir
miskunnaðir
3.p.
miskunni
miskunnaði
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnum
miskunnuðum
2.p.
miskunnið
miskunnuðuð
3.p.
miskunni
miskunnuðu
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnist
miskunnaðist
2.p.
miskunnist
miskunnaðist
3.p.
miskunnist
miskunnaðist
Nútíð
Þátíð
1.p.
miskunnumst
miskunnuðumst
2.p.
miskunnist
miskunnuðust
3.p.
miskunnist
miskunnuðust
Nh.
miskunna
Sagnb.
miskunnað
Lh. nt.
miskunnandi
Nh.
miskunnast
Sagnb.
miskunnast
Lh. nt.
miskunnandi
Boðháttur
Stýfður
Eintala
Fleirtala
Bh.
miskunna
miskunnaðu
miskunnið
Spurnarmyndir
Framsöguháttur
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunnarðu
miskunnaðirðu
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunniði
miskunnuðuði
Viðtengingarháttur
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunnirðu
miskunnaðirðu
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunniði
miskunnuðuði
Framsöguháttur
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunnastu
miskunnaðistu
Viðtengingarháttur
Nútíð
Þátíð
2.p.
miskunnistu
miskunnaðistu
Lýsingarháttur þátíðar (sterk beyging)
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
miskunnaður
miskunnuð
miskunnað
Þf.
miskunnaðan
miskunnaða
miskunnað
Þgf.
miskunnuðum
miskunnaðri
miskunnuðu
Ef.
miskunnaðs
miskunnaðrar
miskunnaðs
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
miskunnaðir
miskunnaðar
miskunnuð
Þf.
miskunnaða
miskunnaðar
miskunnuð
Þgf.
miskunnuðum
miskunnuðum
miskunnuðum
Ef.
miskunnaðra
miskunnaðra
miskunnaðra