snælduvitlaus
lýsingarorð snældu-vitlaus
stjórnlaus, óður, snarvitlaus
hún hélt að hann væri orðinn snælduvitlaus
veðrið var alveg snælduvitlaust og það sá ekki úr augum
Frumstig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
nefnifall
snælduvitlaus
snælduvitlaus
snælduvitlaust
þolfall
snælduvitlausan
snælduvitlausa
snælduvitlaust
þágufall
snælduvitlausum
snælduvitlausri
snælduvitlausu
eignarfall
snælduvitlauss
snælduvitlausrar
snælduvitlauss
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
nefnifall
snælduvitlausir
snælduvitlausar
snælduvitlaus
þolfall
snælduvitlausa
snælduvitlausar
snælduvitlaus
þágufall
snælduvitlausum
snælduvitlausum
snælduvitlausum
eignarfall
snælduvitlausra
snælduvitlausra
snælduvitlausra
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
nefnifall
snælduvitlausi
snælduvitlausa
snælduvitlausa
þolfall
snælduvitlausa
snælduvitlausu
snælduvitlausa
þágufall
snælduvitlausa
snælduvitlausu
snælduvitlausa
eignarfall
snælduvitlausa
snælduvitlausu
snælduvitlausa
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
nefnifall
snælduvitlausu
snælduvitlausu
snælduvitlausu
þolfall
snælduvitlausu
snælduvitlausu
snælduvitlausu
þágufall
snælduvitlausu
snælduvitlausu
snælduvitlausu
eignarfall
snælduvitlausu
snælduvitlausu
snælduvitlausu