aleinn
lýsingarorðal-einn
án nokkurs félagsskapar, alveg einn
hann býr aleinn á bóndabænum
þau voru alein á skrifstofunni
Orðasvið, samstæður og orðasambönd
einstæðingsskapur
félagsskaparleysi
- einsamall
- , félagalaus
- , félagsskaparleysi
- , sambandsleysi
- , sambandsrof
- , tengslaleysi
Samstæður
Orðasambönd
- vera aleinn
- vera aleinn á bandi sér
- vera aleinn í heiminum
Frumstig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinn
alein
aleitt
Þf.
aleinan
aleina
aleitt
Þgf.
aleinum
aleinni
aleinu
Ef.
aleins
aleinnar
aleins
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinir
aleinar
alein
Þf.
aleina
aleinar
alein
Þgf.
aleinum
aleinum
aleinum
Ef.
aleinna
aleinna
aleinna
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleini
aleina
aleina
Þf.
aleina
aleinu
aleina
Þgf.
aleina
aleinu
aleina
Ef.
aleina
aleinu
aleina
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinu
aleinu
aleinu
Þf.
aleinu
aleinu
aleinu
Þgf.
aleinu
aleinu
aleinu
Ef.
aleinu
aleinu
aleinu
Miðstig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinni
aleinni
aleinna
Þf.
aleinni
aleinni
aleinna
Þgf.
aleinni
aleinni
aleinna
Ef.
aleinni
aleinni
aleinna
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinni
aleinni
aleinni
Þf.
aleinni
aleinni
aleinni
Þgf.
aleinni
aleinni
aleinni
Ef.
aleinni
aleinni
aleinni
Efsta stig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinastur
aleinasta
aleinast
Þf.
aleinastan
aleinasta
aleinast
Þgf.
aleinustum
aleinastri
aleinustu
Ef.
aleinasts
aleinastrar
aleinasts
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinastir
aleinastar
aleinust
Þf.
aleinasta
aleinastar
aleinust
Þgf.
aleinustum
aleinustum
aleinustum
Ef.
aleinasta
aleinastra
aleinastra
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinasti
aleinasta
aleinasta
Þf.
aleinasta
aleinustu
aleinasta
Þgf.
aleinasta
aleinustu
aleinasta
Ef.
aleinasta
aleinustu
aleinasta
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
aleinustu
aleinustu
aleinustu
Þf.
aleinustu
aleinustu
aleinustu
Þgf.
aleinustu
aleinustu
aleinustu
Ef.
aleinustu
aleinustu
aleinustu