vandalaus
lýsingarorðvanda-laus
1
án vanda, auðveldur
það er vandalaust að <rata á pósthúsið>
það er ekki vandalaust að sauma jakkaföt
2
ekki af sömu fjölskyldu, óskyldur
mörg börn voru send í fóstur til vandalausra
Samstæður
Samstæður
Frumstig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
vandalaus
vandalaus
vandalaust
Þf.
vandalausan
vandalausa
vandalaust
Þgf.
vandalausum
vandalausri
vandalausu
Ef.
vandalauss
vandalausrar
vandalauss
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
vandalausir
vandalausar
vandalaus
Þf.
vandalausa
vandalausar
vandalaus
Þgf.
vandalausum
vandalausum
vandalausum
Ef.
vandalausra
vandalausra
vandalausra
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
vandalausi
vandalausa
vandalausa
Þf.
vandalausa
vandalausu
vandalausa
Þgf.
vandalausa
vandalausu
vandalausa
Ef.
vandalausa
vandalausu
vandalausa
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
vandalausu
vandalausu
vandalausu
Þf.
vandalausu
vandalausu
vandalausu
Þgf.
vandalausu
vandalausu
vandalausu
Ef.
vandalausu
vandalausu
vandalausu