ósvikinn
lýsingarorðó-svikinn
ekki svikinn, raunverulegur
demanturinn er ósvikinn
nemandinn hefur ósvikna tónlistarhæfileika
Frumstig
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
ósvikinn
ósvikin
ósvikið
Þf.
ósvikinn
ósvikna
ósvikið
Þgf.
ósviknum
ósvikinni
ósviknu
Ef.
ósvikins
ósvikinnar
ósvikins
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
ósviknir
ósviknar
ósvikin
Þf.
ósvikna
ósviknar
ósvikin
Þgf.
ósviknum
ósviknum
ósviknum
Ef.
ósvikinna
ósvikinna
ósvikinna
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
ósvikni
ósvikna
ósvikna
Þf.
ósvikna
ósviknu
ósvikna
Þgf.
ósvikna
ósviknu
ósvikna
Ef.
ósvikna
ósviknu
ósvikna
Karlkyn
Kvenkyn
Hvorugkyn
Nf.
ósviknu
ósviknu
ósviknu
Þf.
ósviknu
ósviknu
ósviknu
Þgf.
ósviknu
ósviknu
ósviknu
Ef.
ósviknu
ósviknu
ósviknu